Slider

#Vainbloggaajajutut

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

  Hei ja hyvää sunnuntaita! Tulin tänne jakamaan asioita, joita vain bloggaajat tietävät (ehkä nämä on enemmän suunnattu lifestylebloggaajille) ja samalla näätte helmikuun asun, joita käytiin kuvailemassa tuossa yks viikonloppu. Tämä asu sai inspiraatiota yhdestä mun vanhasta asusta. Oon huomannut sen, että tykkään yhdistää jotain rentoa, mutta myös jotain naisellista. Kokeilin muitakin kenkiä tähän asuun, mutta mun mielestä korkkarit oli tähän parhaat ja toi tähän asuun sitä jotain. Mulla muuten harvoin näkee silmälaseja, mutta pidin taukoa piilolinsseistä ja ajattelin, että no kerrankos tällainenkin asu, joissa silmälasit näkyy. Mutta nyt #Vainbloggaajajutut ja arvon bloggaajakolleegat - pystyttekö samaistumaan näihin? Ja kertokaa ihmeessä kommentteihin, jos teillä on jotain muita vastaavia listan jatkoksi!
1. Kun kukaan ei saa koskea ruokaan ennen kuin kuvat on otettu. Tätä tapahtuu niin kahviloissa, ruokapaikoissa kuin kotonakin. Timo ainakin on oppinut jo varmistamaan kotona, että olenhan ottanut jo kuvat jostain leipomuksista ennen kuin hän niitä syö.

2. Kun luonnonvalo ei vaan riitä ja se hankaloittaa bloggaamista. Erityisesti marras-tammikuun välinen aika on bloggaajille haastavaa siksi, että aurinko laskee aikaisin ja kukaan ei tietenkään ole ottamassa esimerkiksi asukuvia päivällä. Itse kuvaan kaikki kuvat vain luonnonvalossa joten myös sisällä otettujen kuvien ottaminen on vaikeaa, vaikka kaikki ikkunat olis auki.

3. Kun on paljon pakkasta ja asukuvia pitäisi ottaa. Talvi on siitä inhottavaa aikaa, että kuvia ei aina ole kiva ottaa - ei kuvattavan mielestä, mutta ei kyllä kuvaajankaan. Talvitakki päällä kuvattavana oleminen on jees, mutta kun yleensä haluan ottaa kuvat myös siitä takin alla olevasta paidasta. Tämänkin postauksen kuvat on otettu -12 asteen pakkasessa.

4. Kun pitäisi mennä ottamaan kuvia ja yhtäkkiä et löydä kameraa tai objektiivia mistään. Tai sitten se klassinen, että oot jo kuvauspaikalla ja tajuat, ettei kamerassa olekaan muistikorttia tai akku on loppu...


5. Kun asukuvia ottaessa on ylimääräistä yleisöä. Jotenkin mua ainakin niin vaivaannuuttaa jos jotkut tuijottaa, kun musta otetaan kuvia. Kerran otettiin kauppareissulla kuvat jalkakäytävällä ja siitä meni ohi joku vanhempi mies, joka sitten oli myös kaupassa ja sanoi mulle "hei te otitte äsken kuvia tuossa ulkona". ööö, joo, mä pidän sellasta blogia.

6.  Kun kuvaukset keskeytyy: "No nyt tulee auto..." "No nyt ne kävelijät tulee tänne". Nätisti vaan sitten odottelemaan tien sivuun ja sitten kuvaukset jatkuu.

7. Kun valitset kahviloissa tai ruokapaikoissa istumapaikan yleensä ikkunan vierestä tai sen mukaan, että siitä saisi mahdollisimman hyvät kuvat. No miksei?

8. Kun sääolosuhteet ei vaan ole sun puolella. Säätiedotuksen mukaan piti olla ihan nätti sää, mutta sitten aurinko paistaa silmiin, tulee ihan sika lujaa, sataa tyyliin räntää taivaalta ja pitäis just ottaa asukuvat.

9. Kun vaatteita ei voi käyttää ennen kuin ne on kuvattu. En tiedä tekeekö joku muu näin, mutta jos ostan vaikka uudet kengät, niin ne pitää laittaa heti seuraavaan asuun, jotta saan ne kuvattua ensinnäkin puhtaana, mutta muutenkin heti. Pelkään, että vaatteet on ihan rutussa eikä näytä hyviltä jos oon niitä jo käyttänyt ja pessyt yms.

10. Kun joku katsoo sua hiukan pidempään kaupungilla, ja ajattelet, et onkohan tuo lukenu mun blogia. Vaikkei mun blogi mikään hirmusuosittu olekaan, niin joskus on ollut tilanteita, että huomaan jonkun katsovan mua vähän pidempään ja kieltämättä tulee joskus mieleen et lukeekohan kyseinen henkilö mun blogia. On sitä muutamia kertoja joku tullutkin juttelemaan ja kertonut lukevansa mun blogia ja ne hetket on oikein kivoja.

11. Kun näät kavereita ja sukulaisia ja ne aloittaa "luin muuten sun blogista, että..."

12. Kun sulla on koko ajan blogi mielessä ainakin sillä tasolla, että "hei, tästä vois kirjoittaa postauksen" tai "tästä sais hyvän kuvan blogiin"


13. Kun oot innoissas uudesta lukijasta tai yhteistyöstä.

14. Kun aloitat poikaystävälles/miehelles/kaverilles lauseen "viitsisitkö ottaa musta pari kuvaa, pliis?!" Meillä Timo kuvaa mua kyllä ihan mielellään ja se on jo tottunut siihen, että viikonloppuisin käydään ottamassa kuvia. Näin lapsiperheessä se ei aina ole helppoa, mut silloin on mentävä kuvaamaan, kun hyvä sauma siihen tulee. Ja esimerkiksi tätä asua kuvatessa käytiin ensin ottamassa kuvat toisessa paikkaa, mutta autossa katoin kuvia ja totesin, etten ollut niihin tyytyväinen, niin käytiin vielä toisessa paikkaa kuvaamassa. Vaikka -12 asteen pakkasessa se ei varmasti ollut mieluista, mutta oon kiitollinen siitä, että Timo teki sen silti. Nämä kuvat oli oikein onnistuneita.

15. Kun ihmiset ei ymmärrä bloggaamista ja arvosta sitä, vaan ne kuvittelee et bloggaajille sataa ilmaista tavaraa ja sit ne ottaa vaan pari kuvaa, kirjoittaa tekstin ja se on siinä. Bloggaaminen vaatii nimittäin hyvin paljon työtunteja.

16. Kun Html -koodit ovat tulleet liiankin tutuksi ja silti et vaan osaa. Onneksi blogin ulkoasun ostaminen ulkopuoliselta on helpottanut vähän tätä tuskaa.

17. Kun parhaiten sun juttuja blogista ymmärtää vain toinen bloggaaja♥

Takki - Kirpputori/Only | Kaulahuivi - Cubus | Pipo - Seinäjoen Ilta | Farkkupaita - Kirpputori/H&m | Farkut - Gina tricot | Kengät - Kirpputori

Mukavaa alkavaa viikkoa!♥

Kuulumiset kännykkäkuvien muodossa

keskiviikko 14. helmikuuta 2018

1. & 2. Olin käymässä mun vanhempieni luona ja nämä kuvat otin samalla, kun kävin nukuttamassa päikkäreille meidän tyttöä. Kyllä Suomen talvi on vaan upea! 3. Ennen asukuvien ottamista. Olin niin fiiliksissä mun asusta, että piti ihan selfie ottaa.
1. Ikeassa kuolasin tuota vaaleanpunaista vilttiä ja Timon mielestä joka Ikeanreissulta ostetaan joku viltti. En sitten ostanut, haha. 2. Olin seurakunnan musiikkivastuussa pitkästä aikaa ja yllättäen mua taas jännitti, koska lasten kanssa kotona ollessa harjoitteluaika on rajallinen. Tajusin just ennen tilaisuuden alkamista, että se kuvataan suorana Youtubeen. Tilaisuuden voi katsoa tästä linkistä (mun laulut alkaa kohdista 8:05, 34:40, 58:51 ja 1:39:55). 3. Olin lasten kanssa kirjastossa. Meidän kirjastossa on lasiseinät, joista näkyy Lakeuden risti, niin piti sitten napata siitä kuva.
1. Otettiin meidän tytön pinnasängystä laita pois. Iso tyttö jo, kun osaa mennä sänkyyn itse ja tulla sieltä pois. 2. Yritin ottaa 1-vuotiskuvia, mutta vielä pitäis lisää ottaa, kun en ollut täysin tyytyväinen kuviin. 3. Kimble -peli on meidän pojan tämän hetkinen lemppari ja pelataankin sitä aina, kun nuorimmainen on päikkäreillä.
1. Oltiin K-raudassa tapettikaupoilla ja ostettiin samalla meidän asuntoon uusia lamppuja. Kaikki tapetit oli -40% ja sisustusvalaisimet -25%. Meidän olohuoneen lautatapetti onkin K-raudasta hankittu ja sitä löytyy vielä K-raudasta. 2. Oli raskas päivä, niin piti lähteä kaupungille tuulettumaan. Ja joo, lastenvaatepuolella oon, haha. 3. Ääni annettu presidentin vaaleissa.
1. Äidin kanssa Valkoisessa puussa kahvilla. Ihan älyttömän hyvää toi niiden suklaakakku! 2. Tehtiin pojan kanssa yhdessä mustikkapiirakkaa.

Jos mun arki kiinnostaa enemmän, niin mua voi seurata Instagramissa @jennislullaby :)

TB Style: Helmikuu

keskiviikko 7. helmikuuta 2018

  Nyt ois taas aika tehdä katsaus menneisiin vuosiin, että mitä ihmettä sitä on tullut laitettua päälle. Helmikuulta ei ollut niin paljon kuvia, mutta kuitenkin vuodesta 2014 asti. Edelliseen osaan pääset tästä.


2014 Oikeasti tuntu, että erityisesti 2014 vuonna oon etsiny mun tyyliä oikein urakalla ja oonkin kokeillut kaikkia erilaisia juttuja. Muistan, että ostin esimerkiksi tällaisia jakkuja, mutta kirpputorillehan ne kaikki lopulta meni. Ei nimittäin ollut yhtään mun tyyliä enkä kokenut omaksi jutukseni. Ei sinänsä tässä asussa mitään vikaa ole, mutta en silti pukisi enää päälleni. Mulla ei ole enää tästä asusta tallella kuin kaulakoru. Kaikki muut oon laittanut kiertoon. Oon muuten hankkinut koko asun jakkua lukuunottamatta kirpputorilta. Kuvat oon tainnut ottaa itse kameranjalkaa käyttämällä. Tein tähän aikaan sitä paljon.

2015 Mua oikeasti niin naurattaa nämä esikoisen syntymän jälkeen otetut kuvat, koska oon ihan hukassa pukeutumisen suhteen! No olihan se kieltämättä kriisi, kun oot eka yhdeksän kuukautta ollut ison mahan kanssa ja sitten synnytyksen jälkeen sun kroppa muuttuu ihan täysin. Tähän asuun olin saanut omat farkut mahtumaan jo jalkaan, mutta esimerkiksi tuo farkkupaita ei vielä mennyt kiinni. En pukisi tällaista asua enää päälleni. Tuon farkkutakki on mulla vielä tallella ja yhdistäisin sen mielummin mustiin farkkuihin.

2016 Nämä kuvat oli mun lemppareita ja otin itse asiassa tämän vuoden asuun inspiraatiota tästä asusta. Farkkupaita ja tuo viininpunainen pipo nimittäin sopii hyvin yhteen. Ihan kiva asu, vaikka ehkä liikaa kerroksia, sillä mulla on tossa päällä musta pitkä toppi, t-paita ja tuo farkkutakki. Ja on mulla ollut myös talvitakki päällä, mutta näissä kuvissa sitä ei vaan sattunut olemaan!

2017 Tämän asun voisin pukea ihan koska vaan päälleni uudestaan. Paitsi, että takin oon laittamassa kirpputorille, koska se ei jostain syystä ole päässyt käyttöön kuin muutaman kerran sen ostamisen jälkeen. Jotenkin ei vaan tule käytettyä. Toisaalta näitä kuvia katsellessa jään vielä miettimään asiaa. Muistan, kun olin juuri ostanut nuo valkoiset kengät ja ne piti laittaa heti kuviin ja ottaa kuvia, kun ne oli vielä puhtaan valkoiset. Haha. Näissä kuvissa ei näy, mutta nämä on otettu pari kuukautta meidän toisen lapsen syntymän jälkeen ja mun piti valita takin alle ohut sifonkipaita, koska imettämisen takia takki ei mennyt muuten kiinni rintojen kohdalta, haha.
2018 Tässä pieni maistiainen uusimmista asukuvista, jotka otettiin viime viikonloppuna. Ja tosiaan joskus voi käydä niinkin, että inspiroituu omasta asustaan, että vähän sitä muokkaamalla saakin kokonaan uuden asun, joka toimii mun mielestä hiukan paremmin. Siinä yksi syy, miksi tykkään ottaa asukuvia! Pukeutumisessakin voi kehittyä! Tästä asusta lisää sitten myöhemmin omassa postauksessaan.

Mitä mieltä ootte helmikuun asuista muutamien vuosien ajalta? 

Herkulliset Runebergin tortut muffinivuokiin

sunnuntai 4. helmikuuta 2018

  Oletteko te kuten minä, että skippaatte joka vuosi Runebergin tortut tai ostatte ne kaupasta, kun ajattelette niiden olevan vaikeita tehdä itse? Niin minäkin luulin ennen. Tänä vuonna ajattelin, että haluan kokeilla itse tehdä Runebergin torttuja. Pieni muistikuva oli siitä, että koulussa kotitaloustunnilla on näitä tehty, mutta muuta en muistanut. Googlettelin ohjeita ja ajattelin, etten halua niiden olevan kuivia niin kuin monet kaupasta ostetut ovat. Oli mielenkiintoista huomata, että kuinka erilaisia reseptit olivat. Olisi ihan kiva tietää, mitä siihen perinteiseen "aitoon" Runebergin torttuun tulisi. Näitä mun versioita ei myöskään ole kastettu rommiin ja tein ne muffinivuokiin, koska en halunnut erikseen ostaa kaupasta oikean muotoista leivosvuokaa. Voin sanoa, että nämä oli ihan sairaan helppo tehdä ja maistui hyvältä! Ohje on alunperin täältä.

Runebergin tortut
(12 pienempää tai 6 isompaa muffinia)

100g voita
1 dl sokeria
1 kananmuna
½ dl mantelirouhetta
½ dl korppujauhoja (puuttuu muuten tuosta kuvasta)
1½ dl vehnäjauhoja
½ tl leivinjauhetta
½ dl omenasosetta

koristeluun:
vadelmahilloa tai -marmeladia
tomusokeria + tilkka vettä


1. Vatkaa pehmennyt voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää kananmuna ja vatkaa edelleen.
2. Sekoita kuiva-aineet keskenään ja lisää taikinaan.
3. Lisää lopuksi omenasose varovasti joukkoon.
4. Paista 200 asteessa n.10-20 min riippuen onko muffinit pieniä vai isoja.
5. Anna Runebergin torttujen jäähtyä, jonka jälkeen laita vadelmahilloa tai -marmeladia päälle.
6. Sokerikuorrute valmistuu, kun lisää tomusokeriin tilkan vettä. Itse tein sokerikuorruutteesta aluksi liian löysää joten vettä tosiaan tarvii vain ihan vähän.
7. Pursota kuorrute hillon ympärille esimerkiksi minigrip -pussia käyttämällä. Laita kuorrute minigrip-pussiin ja leikkaa saksilla pieni pala kärjestä saadaksesi kuorrutteen pursotettua.
  Tein nämä meidän pojan kanssa ja olin tyytyväinen reseptiin. Tein  itse taikinan kaksinkertaisena, koska omasta mielestäni näihin muffinivuokiin olisi muuten tullut liian vähän taikinaa. Siksi myös paistoaika kaksinkertaistui eli pienemmissä muffinsseissa on 10min ja isommissa n.20min. Runebergin tortut maistui tosi hyvältä, eikä ollut lainkaan kuiva vaan nämä olivat tosi meheviä ja suussasulavia. Vielä siis ehtii leipomaan huomiseksi, kun on Runebergin päivä! Mukavaa sunnuntaita!♥
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan