20 parasta juttua just nyt


 
Vihdoin mä saan tänne blogin puolelle edes yhden kesäisen asun. No kaikkihan me tiedetään, että tämä Suomen kesä ei ole ollut mikään paras mahdollinen ainakaan tänä vuonna, niin viihdyn mielummin pitkissä housuissa kuin shortseissa. Tämä asu on kuitenkin päätynyt tänä kesänä päälle pariin kertaan, joten päätin sen käydä kuvaamassa. Mulla oli alunperin tarkoitus julkaista seuraavaksi meikkiin liittyvää postausta, mutta nää kuvat onnistu niin hyvin, että halusin nämä laittaa heti blogiin. Tässä samalla voisin kertoa, mikä on parasta just nyt.

"Vaik kaikki loppuis huomenna, mä omenapuun istutan.
Taivas ei oo rajana."
-Mikko Harju

♥ Aurinko
♥ Timon kesäloma ja siihen liittyvät reissut
♥ Uusi puhelin ja sitä kautta myös puhelimessa oleva parempi kamera
♥ Uusiin ihmisiin tutustuminen
♥ Verkostoituminen muiden bloggaajien kanssa
♥ Hyvin onnistuneet asukuvat
♥ Hyvät kirppislöydöt
♥ Ylimääräisistä tavaroista eroon pääseminen
♥ Lähestyvä syksy
♥ Kuukauden päästä olevan kuudennen hääpäivän treffien suunnittelu

♥ Kasvavat lapset
♥ Omien henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttaminen
♥ Sen huomaaminen, että jos ei voi muuttaa ympärillään olevia asioita, niin aina voi muuttaa omaa suhtautumistaan näihin asioihin
♥ Kesäherkuttelu
♥ Itsensä voittaminen
♥ Ystävän kanssa kokemusten vaihtaminen ja vertaistuen saaminen
♥ Oman lapsen ilo ja onnellisuus
♥ Hyvä musiikki
♥ Etupihan kivetyksen valmiiks saaminen
♥ Tuoreet mansikat

Farkkushortsit - Kirpputori/H&m | Toppi - Kirpputori/Bikbok | Kengät - Citymarket | Aurinkolasit - Glitter

Haluan vielä jakaa tähän asuun liittyen yhden parasta just nyt kohdan. Muutama vuosi sitten ennen lapsia en olisi voinut kuvitellakaan, että olisin laittanut tällaista asua päälleni, missä näkyisi mun jalat tai vähän vatsaa. Silloin mun kesäasuihin kuului kaikkiin legginssit, siis ihan jokaiseen, koska en todellakaan ollut sinut oman kroppani kanssa, että olisin kehdannut tällaisessa asussa liikkua yhtään missään. Mutta tänä päivänä, olen synnyttänyt kaksi lasta, en ole mallin mitoissa, mutta mitä väliä. Olen tyytyväinen itseeni just nyt ja voin laittaa vaikka farkkushortsit ja vähän läpinäkyvän topin kesällä - ihan vaan siksi, koska mä voin. Parasta just nyt on se, että voi olla itsevarma ja hyväksyä itsensä pienine virheineen.♥

ps. Uuden puhelimen myötä oon alkanut kuvailemaan enemmän juttuja mun päivistä Instagramin "oma tarina" -toimintoon, joten jos haluatte nähdä enemmän mun arkea, niin seuratkaa mua siellä nimimerkillä jennislullaby


Mitä mieltä ootte asusta?

Mansikkamarenkikakku

  Mä ostin eilen viiden kilon mansikkalaatikon, koska mansikat vaan kuuluu kesään. Suurimman osan pakastin ja pienen osan jätin syötäväksi. Mä halusin leipoa tuoreista mansikoista kakun, mutten halunnut tavallista kermakakkua. Päätin sitten tehdä pavlovan eli marenkikakun. En ole koskaan aikaisemmin tehnyt tällaista kakkua, mutta tää oli tosi helppo, vaikkakin marengin takia sen valmistamisessa menee kauan. Haluan jakaa teillekin tämän kakun reseptin, mikäli haluatte herkutella tällä kakulla. Kakku on tosiaan aika makea ja siitä voi tehdä pienemmänkin esimerkiksi puolittamalla täytteen ja tekemällä vain yhden pohjan, jolloin siitä tulee enemmän mansikkapiirakka marenkipohjalla.


Mansikkapavlova (20cm halkaisija eli n.10 hengelle)

Kakkupohja eli marenki:

4 kananmunan valkuaista
1 tl maissitärkkelystä tai perunajauhoja
2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
(1 tl etikkaa)

Täyte:

200 g maitorahkaa
2 ½ dl vispikermaa
½ dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
150-200 g valkosuklaata
mansikoita oman maun mukaan


1. Valmista marenkipohja erottamalla neljä valkuaista keltuaisista. Joukkoon ei saisi mennä keltuaista! Vatkaa valkuainen kovaksi vaahdoksi, niin että se pysyy kulhossa, vaikka sen kääntää nurinpäin.

2. Sekoita sokeriin maissitärkkelys (tai perunajauhot) sekä vaniljasokeri. Lisää seos vähitellen valkuaisten joukkoon kokoajan vatkaten. Lisää lopuksi etikka. Itse en sitä käyttänyt.

3. Piirrä leivinpaperille kaksi n.20cm halkaisijalla olevaa ympyrää ja levitä marenkiseos ympyrän sisälle niin, että reunat jäävät vähän korkeammalle. Paista 125 asteessa uunissa n. 1½ tuntia. Pohjan tulee lähteä leivinpaperista irti suht helposti, jolloin se on valmis. Anna pohjan jäähtyä.

4. Valmista täyte. Vatkaa vispikerma ja lisää siihen maitorahka ja sokeri. Sulata valkosuklaa ja laita oman maun mukaan rahkan sekaan, mutta jätä jonkin verran kakun päälle mansikoiden koristeeksi. Levitä rahka pohjan päälle ja lisää tuoreita mansikoita rahkan päälle tai halutessasi murskaa mansikat rahkan joukkoon.

5. Lisää toinen marenkipohja ja koristele kakku tuoreilla mansikoilla ja valkosuklaalla. Nauti!


Oletko liian kiltti?

 Saija ja Marianne ovat molemmat kirjoittaneet blogeissaan liiasta kiltteydestä. Voiko olla liian kiltti? Oma näkemykseni on, että voi ja halusin kirjoittaa vähän syvällisempää tekstiä tästä aiheesta, koska minulla on omaa kokemusta tästä. Toivon myös, että tämä mun teksti ja kokemus voisi tuoda jollekin jotain uutta omaan elämään.
 Omasta mielestäni kiltteys on hyvä asia. On hyvä, että on ystävällinen, empaattinen ja ottaa muut huomioon, mutta siinä vaiheessa, kun sitä tekee oman itsensä kustannuksella tai muut käyttää sitä kilteyttä hyväksi, niin silloin kiltteys saattaa kääntyä negatiiviseksi asiaksi. Mun kiltteyttä on käytetty monet kerrat hyödyksi ja vasta näin reilu kakskymppisenä olen opetellut rajojen laittamista. Mulle on puhuttu rumasti, mua kohtaan on käyttäydytty rumasti, mulle on valehdeltu päin naamaa ja ylitetty mun rajoja moneen kertaan, vaikka olen niitä asettanutkin. Mä tiedostan sen, että mua kohtaan käyttäydytään huonosti, mutta mun on vaikea pitää puoliani. Yleensä vain tyydyn osaani ja itken sitten kotona, kun ei taaskaan tullut sanottua mitään, vaikka olis pitänyt. Jokaisella on oikeus sanoa, että tuo mitä sanoit tai teit ei tuntunut kivalta.


  Olen empaattinen ihminen ja kykenen asettumaan toisen ihmisen asemaan. Aistin myös herkästi ilmapiirin ja sen jos musta ei esimerkiksi pidetä. Se saa mussa aikaan sen, että pyrin mukautumaan ja muuttamaan omaa asennettani ja käyttäytymistä, jotta mut hyväksyttäisiin. Mua myös kiinnostaa ihmisten elämäntarinat ja kokemukset. Yritän ymmärtää ihmisiä. Ymmärrän välillä liikaakin, mutta sen kanssa on täytynyt tehdä töitä, etten enää katso läpi sormien ihmisten tekoja. Mulle ei enää mene läpi ne tarinat kuinka "sillä on ollu nyt vähän vaikeaa" tai "se on kokenut elämässään niin kovia". Kaikilla meillä on omat ongelmamme ja elämäntarinamme. Se ei tarkoita sitä, että muita voisi kohdella huonosti. Sitten välillä tulee vastaan näitä ihmisiä, jotka selkeästi keksii valheita elämästään, jotta saa mun empatian heräämään ja samalla yrittää saada manipuloitua mua toimimaan niin kuin he haluavat tai kiinnittämään huomion toisaalle. Joskus he siinä ovatkin onnistuneet, vaikka usein tunnistankin tarinat valheiksi. En ikävä kyllä niistä aina kyseiselle henkilölle sano, vaikka tiedän, että pitäisi.



  Mä uskon ihmisistä aina hyvää ja haluan kaikille hyvää, en osaa olla vihainen ainakaan kauaa ja vihaan riitoja. Uskon ihmisyyteen ja siihen, että ihminen kykenee muuttumaan. En halua tuomita ihmistä sen mukaan, mitä hän on tehnyt esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Oon kuitenkin joutunut toteamaan, että miten ihmeessä sellainen ihminen voisi muuttua, joka ei nää tekemisissään mitään vikaa, vaikka suoraan kerrot, että joku asia loukkasi? Kyllä minä tiedän, että pahoja ihmisiäkin on olemassa, mutta jotenkin mun on vaikea ymmärtää, että joku haluaisi nimenomaan mulle pahaa tai jollain lailla käyttää mua hyödyksi. Ikävä kyllä oon joutunut palaamaan maan pinnalle tässä asiassa kantapään kautta.
  Tähän ikään mennessä on tullut jo niin paljon puukkoja selkään, että se on vaikuttanut mun sosiaalisiin suhteisiin. Mun on vaikea tutustua uusiin ihmisiin, koska pelkään, et kohta mua taas käytetään jollain lailla hyödyksi. Poistin esimerkiksi mun henkilökohtaisesta Facebook-profiilista kymmeniä ja satoja ihmisiä kavereista, koska sitä vaan alkaa niin vainoharhaiseksi. Alkoi ahdistaa, että jaan elämääni ihmisten kanssa joille en ole koskaan puhunut tai joita oon nähnyt viimeksi kymmenen vuotta sitten. Oon muutenkin tuntemattomien ihmisten seurassa vähän ujompi, mutta myönnän, että omat elämänkokemukset ovat saaneet mua vielä enemmän lukkoon. Tästä pyrin koko ajan eroon, että pystyisin olemaan oma ihana itseni.



  Olen tasapainoitellut sen asian kanssa, että onko herkkyys, kiltteys ja empatiakyky huonoja asioita? Välillä tuntuu, että olisi paljon parempi, että olisin toisenlainen, mutta pääsääntöisesti näen nämä ominaisuudet hyvänä. Ei ihmisen pidä piilottaa omia luonteenpiirteitään niiden muutaman mädän ihmisen takia, jotka käyttävät näitä luonteenpiirteitä hyväksi. Ole rohkeasti empaattinen ja kiltti, sillä näitä luonteenpiirteitä tarvitaan tässä maailmassa. Mutta muista kuitenkin omat rajat ja se, että olet yhtä arvokas kuin muutkin. Sun ei tarvi vähätellä itseäsi tai laittaa joka kerta muiden tarpeita itsesi edelle. Sun ei myöskään tarvitse miellyttää muita tullaksesi hyväksytyksi. Sinä voit olla kiltti ja sanoa silti "ei". Luin myös kerran yhden hyvän ajatuksen, että kun muut ovat tottuneet siihen, että sinä aina suostut, mutta kun et enää suostukaan, niin se voi tuoda myös negatiivisia reaktioita. Mutta se on silloin heidän paikkansa kasvaa. Kun minä aloin asettaa rajoja omaan elämääni, sain syytöksiä siitä, että olen riidanhaluinen ja haluan aina loukata muita. Mua myös kehoitettiin katsomaan peiliin, että sieltä se vika löytyy ja kyseltiin, miksi en ole kuin muut, joiden kanssa kyseinen ihminen tulee toimeen. Kun asetin rajoja ja kerroin, että minua ei kohdella enää huonosti, hypin kuulemma silmille. Mutta niin kuin jo sanoin, se on heidän paikkansa kasvaa.


Takki - Carlings | Farkut - Gina tricot | Kengät - Citymarket

  Hyvin vähän puhutaan siitä, että tarvii ammattiapua, jotta saa elämän taas raiteilleen. Eikä sitä tarvi olla edes mikään iso juttu elämässä, kun olisi ihan hyvä mennä juttelemaan psykologin kanssa. Minä kävin ja en voi kun suositella! Sain paljon rohkeutta ja itsevarmuutta lisää. Sain myös uusia ulkopuolisen ihmisen näkökulmia asioihin ja pääsin myös epäterveestä syyllisyydestä eroon. En enää alistu huonoon kohteluun tai myötäile toisen mielipiteitä vaan uskallan sanoaa omia mielipiteitäkin. Paljon täytyy vielä tehdä töitä, enkä esimerkiksi syyllisyydestä pääse varmaankaan kokonaan eroon, mutta hyvään suuntaan olen menossa. Enkä edes halua kiltteydestä eroon, mutta haluan oppia pitämään puoliani paremmin, ettei kukaan enää käyttäisi hyväksi millään lailla tai ajattele, että mua voi kohdella miten vaan, koska en koskaan suutu.

  Kilteille ja empaattisille haluan sanoa, että ootte arvokkaita. Oot paljon arvokkaampi kuin elää elämääsi alistettuna, näkymättömänä tai toisen sylkykuppina. Lähde pois sellaisista ihmissuhteista jos vain voit. Minä lähdin, enkä kadu. Voin niin paljon paremmin nykyään.


Onko siellä muita liian kilttejä? Tunnistaako joku tekstistä itsensä? Tai herättääkö muita ajatuksia?

Kesäasuja

  Hei! Kohta on jo heinäkuu ja odottelen niitä kuuluisia hellepäiviä, joita kesällä luulis olevan. Kait sitä vois sanoa, että Suomen kesä on kylmä ja vähäluminen. Mulla on luonnoksissa yhdet asukuvat, jotka eivät ole niin kovin kesäiset, mutta jospa tänä viikonloppuna saisi kuvattua vähän kesäisempää asua tänne blogiin. Näitä asukuvia julkaisen tässä jossain välissä, mutta halusin tämän julkaista ensin.
  Kävin viime viikolla kaupungilla shoppailemassa lasten kanssa ja tsekkasin samalla alennusmyynnit. No en mä tosin itselleni mitään erityistä löytänyt, enkä hirveästi edes etsinyt. Meidän tytölle ostin muutamat bodyt, eikä nekään olleet alennusmyynneistä. Oon jonkin verran katsellut myös nettikauppojen tarjontaa ja kun sain Espritiltä viestiä, niin kävin myös heidän nettisivuillaan. Innostuin tästä nettishoppailusta, että vaikka täällä Seinäjoella ainakin on pari päivää satanu vettä ja paistanu aurinko päivän aikana vuorotellen, niin kokosin silti inspiraatiokollaaseihin enemmän helleasuja. Jostain syystä oon muuten alkanut tykkäämään hempeän vaaleanpunaisesta! En tiedä johtuuko se kesästä vai siitä, että meidän tytölle ostelen paljon vaaleanpunaista. En nimittäin itse omista kuin tasan yhden vaaleanpunaisen topin, mutta ehkä näiden kollaasien myötä pitäisi oikeasti harkita enemmän vaaleita sävyjä kesälle. Mulla nimittäin ei ole vaaleita farkkujakaan yhtään!

Huom! Kollaasit eivät näy välttämättä kokonaan kännykällä selatessa, mutta kuvaa klikkaamalla pääsee näkemään koko kuvan. :)


Kesäasu

Neuletakki täältä | Farkkushortsit täältä | Toppi täältä | Kukkaseppele täältä | Kengät täältä


Tiedättekö ne lämpimät kesäyöt, kun oot iltapäivällä helteellä lähtenyt jonnekin ja tuut myöhään illalla tai yöllä kotiin ja silti tarkenee vielä farkkushortseissa ja topissa? Harvemmin itse enää kesäöisin liikun missään, mutta kokosin tämän asun tämä mielikuva inspiraationa. Jos tulee liian kylmä, niin lämpimän pitkän neuleen voi laittaa päälle. Miksei tämä asu sopisi myös festareillekin. Ostin muuten itse ensimmäisen kukkaseppeleen ja ainakin toivon, että saan vielä laittaa sen päähän muuten kuin sateella...


kesäasu2

Farkut täältä | Paita täältä | Kengät täältä | Korvakorut täältä

Tässä sitten toinen hempeän värinen asu. Mä haluaisin hankkia itselleni off-shoulder paidan jostain, mutta en ole vielä löytänyt mieleistä, mutta tämän kollaasin paidasta tykkäsin! Kokosinkin koko asun tämän paidan ympärille. Ja ne vaaleat farkut ois myös kivat, koska tällä hetkellä käytän eniten mustia farkkuja. Noi balleriinat oli myös nätit!

Kesäasu3

Hame täältä | Paita täältä | Farkkutakki täältä | Laukku täältä | Kengät täältä | Aurinkolasit täältä

Tämän viimeisen asun kokosin tuon tyllihameen ympärille tarkoituksena saada tästä vähän rennompi asu esimerkiksi piknikille tai rannalle. Asu on väritykseltään ehkä eniten mun vaatekaapista löytyvää värimaailmaa; mustaa, harmaata ja farkkua. Lisäsin tähän asuun farkkutakin ja en ehkä ole vielä kokonaan lämmennyt tälle farkkutakkivillitykselle uudestaan. Oon viimeksi käyttänyt farkkutakkia seiskaluokalla reilu kymmenen vuotta sitten, joten mulla on farkkutakeista vähän sellainen yläastefiilis. Mutta täytyy harkita!

Mikä näistä asuista on sun lemppari vai onko kaikki asut ehdoton "nou, nou"? Mun lemppariks nousi ehkä toi ensimmäinen, sillä se on samalla tyttömäinen, mutta myös rento.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...